Tiedätkö mitä suomalaiset eniten kysyvät parisuhteista?
"Googlen Top 10 kysytyintä parisuhdekysymystä" -webinaariimme on tulvinut kysymyksiä ja ilmoittautumisia. Kiitos niistä – ne kertovat, kuinka tärkeä aihe tämä on. Tallenne on saatavilla 11.4. alkaen.
Lukiessani kysymyksiä olen vakuuttunut ihmisten tarpeesta yhteyteen ja siitä, kuinka moni kokee yhteyden puutetta parisuhteissaan. Kysymyksissä toistuvat samat teemat:
"Miksi puoliso ei kerro tunteistaan?"
"Miten saisin kumppanini avautumaan enemmän?"
"Miksi aina vetäydyn, kun toinen haluaa läheisyyttä?"
"Miksi päädyn aina samanlaisiin suhteisiin kerta toisensa jälkeen?"
"Miten voin rakastaa, kun pelkään hylätyksi tulemista?"
Kiintymysmallit suomalaisessa kulttuurissa
Vaikka on monenlaisia kiintymyssuhteita ja jokainen parisuhde on ainutlaatuinen, keskityn tässä yleisimpiin malleihin, joita monet meistä voivat tunnistaa itsessään ja läheisissään. On hyvä muistaa, että nämä mallit eivät ole sukupuolisidonnaisia – on paljon miehiä, jotka kaipaavat yhteyttä ja naisia, jotka vetäytyvät. On myös monia saman sukupuolen parisuhteita, joissa samat dynamiikat näkyvät.
Mutta historiallisesti ja kulttuurisesti Suomessa on muodostunut tiettyjä tyypillisiä rooleja, jotka näkyvät monissa parisuhteissa.
Ylivahvan suomalaisen naisen taakka
Suomalainen nainen on historiallisesti kantanut valtavaa taakkaa. Sota-aikana naiset pitivät yhteiskuntaa pystyssä. Puutteen keskellä he huolehtivat perheestä. Traumatisoituneiden miesten rinnalla he oppivat olemaan se vahva, tai pikemminkin jopa "ylivahva" osapuoli – usein vasten tahtoaan – joka kannattelee perheen tunne-elämää.
Tämä ylivahvankin naisen rooli elää yhä vahvana:
Nainen on usein se, joka kantaa vastuun parisuhteen tunneilmastosta
Nainen yrittää saada keskustelua aikaan, avata yhteyttä
Nainen huolehtii, että kaikilla on hyvä olla
Paradoksaalisesti tämä vahvuus ei ole aina vahvuutta – se on myös taakka. Ylivahvuus voi olla suojamekanismi, joka estää omien tarpeiden tunnistamisen ja ilmaisun. Vahva nainen kaipaa myös tulla nähdyksi, kuulluksi ja kannatelluksi. Vahvan roolin takana on usein takertuva kiintymysmalli, joka syntyi jo lapsuudessa: opit huolehtimaan muista ja olemaan se "järkevä" osapuoli.
Hiljaisuuden taakan kantava suomalainen mies
Suomalainen mies taas kantaa omanlaistaan historiallista taakkaa. Sodissa traumatisoituneet isät ja isoisät eivät osanneet puhua tunteistaan. He opettivat pojilleen, että mies kestää hiljaa, ei valita, ei näytä heikkoutta.
Tämä hiljaisuuden perintö jatkuu, vaikka on tärkeä ymmärtää, ettei vaikeneminen ole heikkoutta.
Monesti se on syvän häpeän ja suojelun mekanismi:
Mies vetäytyy konfliktitilanteissa, koska ei osaa sanoittaa tunteitaan
"En mä tiedä" on todellinen vastaus, ei väistöliike – sanoja todella ei ole
Läheisyys tuntuu uhkaavalta, koska se vaatii avautumista, johon ei ole työkaluja
Tästä syntyy tyypillinen välttelevä kiintymysmalli, jossa etäisyys tuntuu turvallisemmalta kuin läheisyys.
Kiintymysmallit korostuvat yksilökeskeisessä kulttuurissamme
Maailma ympärillämme on muuttunut, mutta kiintymysmallimme ovat yhä vahvoja – jopa vahvempia kuin ennen.
Nykyinen yksilökeskeinen kulttuuri korostaa näitä malleja entisestään:
Ylivahvalta naiselta odotetaan – ja naiset usein itse odottavat itseltään – yhä enemmän: menesty uralla, huolehdi perheestä, pidä huolta itsestäsi. Samalla naiset onneksi usein osaavat hakea tukea toisilta naisilta, mikä voi selittää, miksi naiset saattavat olla jossain määrin tyytyväisempiä elämäänsä – he löytävät yhteyttä ja tukea ystävyyssuhteistaan.
Miesten yksinäisyys on lisääntynyt – yhteisöt, jotka ennen tarjosivat tukea miehille, ovat kadonneet. Toisin kuin naiset, miehet eivät tyypillisesti tue toisiaan tunnetasolla yhtä vahvasti ystävyyssuhteissaan. Mieheltä puuttuu usein se turvaverkko, jossa voisi jakaa haavoittuvuuttaan.
Sosiaalinen media luo illuusion yhteydestä, mutta usein vain korostaa yksinäisyyttä ja luo vääristyneitä odotuksia siitä, millaisia meidän pitäisi olla ja mitä tarvitsemme ollaksemme onnellisia.
Aiemmin yhteisö kannatteli parisuhteita. Nyt parisuhteiden ja ydinperheen odotetaan täyttävän kaikki läheisyyden sekä yhteyden tarpeemme. Tämä romanttisen suhteen yliarvostus on vastoin ihmisen perusluonnetta – tarvitsemme erilaisia ihmisiä ja erilaista tukea elämäämme.
Tämä asettaa kohtuuttoman paineen sekä itsellemme että parisuhteellemme. Ajattelemme, että kumppanin tulisi täyttää kaikki emotionaaliset tarpeemme, mikä on mahdoton tehtävä yhdelle ihmiselle. Samalla kadotamme yhteisöllisyyden, joka on pohjimmiltaan ihmisen hyvinvoinnin perusta.
Se, mitä pidämme "normaalina" tai tavoiteltavana, muodostuu pitkälti siitä, mitä näemme ympärillämme – yhteiskunnassa, mediassa ja sosiaalisessa mediassa. Otamme huomaamattamme näistä vaikutteita ja luomme itsellemme paineita täyttää nämä ulkopuolelta tulevat odotukset.
Suomalaisen parisuhteen ristiriita
Suomalaisen parisuhteen ytimessä on usein kivulias ristiriita:
Ylivahva osapuoli: Kaipaa yhteyttä, keskustelua ja emotionaalista jakamista, mutta on oppinut pärjäämään yksin ja saattaa pelätä riippuvuutta.
Vetäytyvä osapuoli: Kaipaa hyväksyntää ja läheisyyttä, mutta vetäytyy, koska ei osaa sanoittaa tunteitaan ja pelkää epäonnistumista.
Kiintymysmallit eivät ole kohtalo
Hyvä uutinen on, että voimme tulla tietoiseksi näistä malleista ja muuttaa niitä. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi luopua vahvuudestamme tai itsenäisyydestämme – voimme olla vahvoja JA yhteydessä, itsenäisiä JA läheisiä.
Muutos alkaa tunnistamisesta:
Tunnista oma kiintymysmallisi ja sen juuret
Ymmärrä kumppanisi mallia ja sen taustaa
Luo uudenlaista vuorovaikutusta, joka tukee molempien turvallisuuden tunnetta
Parisuhde-webinaari
Katso "Googlen Top 10 kysytyintä parisuhdekysymystä" -webinaaritallenne, jossa syvennymme suomalaisten kiintymysmallien erityispiirteisiin ja siihen, miten voimme luoda turvallisempaa yhteyttä nykymaailmassa.
Ylivahvan ja vetäytyvän osapuolen dynamiikan purkaminen
Miten yksilökeskeinen kulttuuri vaikuttaa kiintymysmalleihimme
Konkreettisia työkaluja turvallisemman yhteyden luomiseen
Saimme valtavan määrän kysymyksiä ilmoittautuneilta parisuhteista. Webinaarin lopussa on Q&A-osio, jossa vastaamme kysymyksiin. Emme ehtineet vastaamaan kaikkiin kysymyksiin webinaarin aikana, mutta lisäämme la 12.4. myös laajemman kysymykset ja vastaukset -videon, jossa vastaan kaikkiin kysymyksiin.
Anna itsellesi lahja: hetki aikaa ymmärtää syvemmin itseäsi, kumppaniasi ja sitä, miksi toimimme parisuhteissa niin kuin toimimme. Voit katsoa webinaaritallenteen (sekä Q&A-videon 12.4 alkaen) tästä.
"Voimme olla vahvoja ja samalla yhteydessä, itsenäisiä ja samalla läheisiä. Meidän ei tarvitse toistaa edellisten sukupolvien malleja."
Lämmöllä,
Tanja
