– Neurotieteen näkökulma yritys- ja yksilövalmennukseen
Puhuttaessa tavoitteiden saavuttamisesta, on helppo ajautua suunnitelmien maailmaan. Suunnitelmat antavat turvallisuuden tunnetta, ne antavat meille askeleet ja reitin, jota pitkin edetä. Mutta on tärkeää kysyä itseltään: seuraatko vain suunnitelmia vai keskitytkö oikeasti tavoitteeseen? Tämä kysymys, joka on keskeinen neurotieteeseen perustuvassa valmennuksessa, avaa monelle täysin uuden näkökulman siihen, miten menestystä voidaan saavuttaa.
Suunnitelmat ja tavoitteet – miksi tarvitsemme molempia, mutta erilaisella painotuksella?
Kun tavoittelemme jotain uutta, on selvää, että tarvitsemme suunnitelmia ja välitavoitteita. Ne auttavat meitä jäsentämään matkaa ja resursoimaan, mitä tarvitsemme, olipa kyseessä sitten rahalliset, ajalliset tai osaamiseen liittyvät resurssit. Mutta tässä kohtaa meidän täytyy ymmärtää yksi tärkeä asia: ihmisellä on rajallinen kyky nähdä tulevaisuutta, varsinkin kun tavoittelemme jotain, mitä ei ole koskaan ennen tehty.
Liian tiukalla, tarkkarakenteisella suunnitelmalla voi olla kääntöpuolensa. Suunnitelmat perustuvat usein menneisyyden toimintamalleihin – niihin, jotka ovat aiemmin toimineet. Mutta kun lähdetään kohti jotain täysin uutta, kuten ennennäkemätöntä ratkaisua tai tavoitetta, tällainen suunnitelma voi sulkea pois valtavan määrän mahdollisuuksia, joita ei vielä edes tiedosteta.
Vuorikiipeämisen metafora – tavoitteiden saavuttaminen uusilla alueilla
Ajatellaanpa, että tavoittelet vuoren huippua, jota kukaan ei ole vielä valloittanut. Yritysmaailmassa ei ole mitään mieltä tavoitella jo muiden valloittamia huippuja – siellä kilpailu on jo käynnissä. Sen sijaan tavoitellaan jotain uutta, jotain, mitä kukaan ei ole vielä saavuttanut.
Kun katsot vuorenhuippua maasta käsin, voit varautua tietyiltä osin. Näet sen korkeuden, voit arvioida rinteen jyrkkyyden ja ymmärrät, että tarvitset tiettyjä resursseja: kiipeilyvarusteet, ruokaa, vettä ja riittävästi aikaa valmistautumiseen. Mutta tässä on se juttu: et voi tietää tarkalleen, mitä matka tuo tullessaan. Et voi nähdä koko reittiä ylös asti, ja eteen tulee varmasti odottamattomia haasteita.
Jos pitäisit suunnitelmastasi liian tiukasti kiinni, voisit huomata rajoittavasi itseäsi ja ryhmäsi mahdollisuuksia löytää uusia, innovatiivisia reittejä huipulle. Sama pätee organisaatioissa ja tavoitteiden saavuttamisessa: suunnitelmat ovat välttämättömiä, mutta ne eivät saa olla niin jäykkiä, että ne estävät meitä näkemästä muita, ehkä vielä parempia mahdollisuuksia, jotka tulevat vastaan.
Resurssit ja valmiudet – miten varustautua, mutta myös olla valmis joustamaan
On selvää, että tarvitsemme suunnitelmia, mutta niiden tarkoituksena on palvella tavoitteita, ei rajoittaa niitä. Meidän täytyy ymmärtää, mitkä resurssit ovat käytössämme: rahalliset, ajalliset, osaamiseen liittyvät. Ja meidän täytyy olla selkeitä siinä, mitkä ovat mittarit ja ajalliset rajat, jotka auttavat meitä arvioimaan edistystämme. Mutta yhtä lailla tärkeää on varustautua rohkeudella – sillä uskalluksella kohdata odottamattomia haasteita ja tilanteita, jotka voivat avata täysin uusia mahdollisuuksia.
Tavoitteet, toisin kuin suunnitelmat, ovat joustavia. Ne voivat muuttaa muotoaan matkan varrella, ja niin kuuluukin olla. Aina kun olemme menossa kohti jotain suurta ja uutta, meidän täytyy hyväksyä se, että emme näe koko reittiä. Rohkeus ja kyky toimia joustavasti ovat avainasemassa.
Neurotiede ja tavoitteiden saavuttaminen
Neurotieteen näkökulmasta tavoitteisiin keskittyminen on kriittistä, koska se aktivoi aivojemme palkitsemisjärjestelmät. Kun olemme yhteydessä tavoitteeseemme – ja tunnemme, että etenemme kohti sitä – dopamiinitasomme nousevat ja motivaatio pysyy yllä. Tällöin voimme kohdata haasteet, muuttaa suunnitelmia ja silti pysyä kiinni tavoitteessamme.
Sen sijaan, jos takerrumme liian tiukasti suunnitelmaan ja asiat eivät mene kuten ajattelimme, stressitasomme nousevat ja hermosto siirtyy hätätilaan. Tällöin emme enää näe vaihtoehtoja, vaan toimimme reaktiivisesti ja usein epäjohdonmukaisesti. Tämä estää meitä näkemästä niitä uusia mahdollisuuksia, jotka voisivat olla jopa parempia kuin alkuperäinen suunnitelma.
Seuraatko siis suunnitelmia vai tavoitteita?
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii suunnitelmia, mutta niiden ei tulisi rajoittaa meitä. Neurotieteellinen valmennus auttaa yksilöitä ja tiimejä keskittymään siihen, mikä todella vie heidät tavoitteeseen – ei vain siihen, mitä on ennalta suunniteltu. Meidän täytyy varustautua matkaa varten, mutta samalla olla avoimia sille, että reitti saattaa muuttua matkan varrella.
Seuraavan kerran, kun kohtaat uuden haasteen, kysy itseltäsi: Seuraanko vain suunnitelmaa, vai keskitynkö todella tavoitteeseen? Tämä ero voi olla avain siihen, miten saavutat enemmän kuin olisit osannut kuvitella.
Tanja Sipilä, tanja@whitesockscollective.com
Otathan yhteyttä, jos haluat keskustella kanssamme oikeanlaisesta palkitsevasta tavoitteen asettelusta, joka saa itsesi ja tiimisi tavoittelemaan muutosta koko potentiaalin ajamana.
