Leikki on ihmisen työtä
Leikki on totuttu liittämään lapsuuteen. Sitä pidetään kehitysvaiheena, joka palvelee kasvua ja oppimista, ja josta aikuistumisen myötä olisi tarkoitus siirtyä eteenpäin. Tämä ajatus on kuitenkin puutteellinen. Leikki ei ole pelkkää harjoittelua, vaan olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan.
Hermoston näkökulmasta leikki on tila, jossa keho kokee turvaa. Se ei synny pakosta, vaatimuksesta tai päämäärähakuisuudesta, vaan vapaudesta. Leikki edellyttää, että keho ei ole selviytymistilassa. Vasta silloin ihminen uskaltaa kokeilla, liikkua spontaanisti, käyttää mielikuvitustaan ja olla läsnä ilman jatkuvaa tarkkailua.
Leikki ja muutos
Tästä syystä leikki kuuluu olennaisesti myös muutokseen. Todellinen muutos ei tapahdu pelkästään ymmärtämällä, analysoimalla tai tahdonvoimaa lisäämällä. Se tapahtuu silloin, kun keho uskaltaa avautua uudelle kokemukselle.
Leikki tarjoaa tähän turvallisen väylän. Leikin kautta voidaan käyttää mielikuvitusta, visualisointia, liikettä ja ääntä ilman, että hermosto tulkitsee tilanteen uhkaavaksi. Leikissä ei tarvitse tietää lopputulosta etukäteen, eikä toimintaa tarvitse oikeuttaa hyödyllä. Tämä tekee leikistä poikkeuksellisen tehokkaan muutoksen tilan.
Luovuus selviytymisessä ja leikissä
Luovuus ei ole yksiselitteinen ilmiö. On olemassa luovuutta, joka palvelee selviytymistä. Se on ongelmanratkaisua, ennakointia ja sopeutumista. Se syntyy paineessa ja on usein välttämätöntä, mutta sen liikkumatila on rajattu.
Leikissä syntyvä luovuus on toisenlaista. Se ei pyri ratkaisemaan ongelmaa, vaan laajentamaan kokemusta. Se kumpuaa uteliaisuudesta ja ilosta, ei uhkasta. Historiallisesti monet suuret innovaatiot ovat syntyneet sodan ja kriisien yhteydessä, mikä kertoo ihmisen kyvystä toimia äärimmäisissä olosuhteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että selviytymisen tila olisi optimaalinen luovuudelle.
Kun etuotsalohko saa toimia ilman limbisen järjestelmän jatkuvaa hälytystilaa, ajattelu joustaa, yhteyksiä syntyy enemmän ja vaihtoehtoja nähdään laajemmin. Leikki vapauttaa tätä kapasiteettia.
Leikki, tunne ja neuroplastisuus
Leikissä tunne on aina mukana. Leikki ei ole vain kognitiivista toimintaa, vaan kehollinen ja emotionaalinen kokemus. Juuri tästä syystä leikki vaikuttaa voimakkaasti neuroplastisuuteen.
Oppiminen ja hermoverkkojen muovautuminen tapahtuvat nopeimmin silloin, kun:
keho kokee turvaa
tunne on läsnä js uteliaisuus ohjaa toimintaa
Leikissä nämä ehdot täyttyvät luonnostaan. Uusi tieto ei jää irralliseksi, vaan kiinnittyy kokemukseen. Tämä tekee oppimisesta nopeampaa, syvempää ja pysyvämpää kuin tilanteissa, joissa opitaan paineen, pelon tai suorituksen kautta.
Uteliaisuus on tässä keskeinen tekijä. Se avaa tarkkaavaisuutta ilman pakottamista ja ohjaa oppimista sisältäpäin. Leikki on tila, jossa uteliaisuus saa toimia vapaasti, ja siksi se on myös yksi tehokkaimmista oppimisen ja muutoksen moottoreista.
Leikki arjessa ja kehossa
Leikki ei vaadi erityistä hetkeä tai erillistä tilaa. Se näkyy arjessa yksinkertaisina asioina: soittamisena ilman tavoitetta, ruoan kanssa kokeiluna, esineiden tunnun ja painon aistimisena, liikkeenä, joka syntyy halusta eikä pakosta. Myös itsensä ilmaiseminen leikillisesti, esimerkiksi kameran edessä, voi palauttaa yhteyden uteliaisuuteen ja kehoon.
Kun leikki saa tilaa, keho alkaa palautua. Parasympaattinen, ventraalinen tila tukee aineenvaihduntaa, unta ja hermoston säätelyä. Usein hyvän olon ajatellaan johtuvan väsymyksestä tai raittiista ilmasta. On mahdollista, että kyse onkin siitä, että keho on päivän aikana kokenut turvaa, saanut liikkua nautinnosta ja ollut aisteissaan läsnä.
Leikki elämän perusrakenteena
Leikki ei ole lasten etuoikeus eikä tauko elämästä. Se on ihmisen tapa olla elossa. Kun elämästä tulee leikillisempää, se ei kevene pinnalliseksi, vaan muuttuu syvemmin koetuksi ja nautittavaksi.
Leikki ei poista vakavuutta, vastuuta tai syvyyttä. Se poistaa turhan varuillaanolon. Ja juuri siinä tilassa ihminen oppii, muuttuu ja elää kaikkein kokonaisimmin.
Leikki myös yhteistyössä
Leikki ei ole irrallinen hetki, vaan tapa olla suhteessa maailmaan, kehoon ja aisteihin. Siksi myös yhteistyökumppanit, jotka tässä yhteydessä nousevat esiin, liittyvät leikkiin nimenomaan kokemuksena.
Kielisoittimet ja ääni ovat yksi suorimmista reiteistä leikkiin. Meinl Sonic Energy -kielirummut kutsuvat kokeilemaan, kuuntelemaan ja soittamaan ilman tavoitetta. Ääni tuo kehon nopeasti läsnäoloon ja avaa tilaa tunteelle ja uteliaisuudelle. Kehoa ei yritetä korjata tai optimoida, vaan kuunnella. Leikki syntyy juuri siitä, että ollaan uteliaita siitä, miltä kehossa tuntuu, kun mitään ei tarvitse saavuttaa.
CarolinaFoto liittyy leikkiin identiteetin ja ilmaisun tasolla. Kameran edessä saa kokeilla, höpsötellä ja olla jotain muuta kuin totuttua. Se on leikkiä näkyväksi tulemisella ilman suoritusta tai valmista roolia.
JOY Earbuds ja kuulokkeet ylipäätään mahdollistavat leikin kuuntelemisen kautta. Ääni, musiikki ja hiljaisuus voivat kulkea mukana arjessa ja muuttua osaksi liikettä, lepoa ja mielikuvitusta.
Stanley liittyy leikkiin yllättävän arkisesti. Juoman pitäminen kädessä, painon ja lämpötilan tunteminen ja nesteytyksen muistaminen ovat pieniä, mutta kehollisesti merkityksellisiä tapoja olla läsnä hetkessä.
Freshland tuo leikin ruokaan. Ruoan kanssa leikkiminen, maut, värit ja kokeilu palauttavat yhteyden aisteihin ja nautintoon ilman suorittamista.
Kaikkia näitä yhdistää sama periaate: ne kutsuvat leikkiin, uteliaisuuteen ja kokemiseen ilman pakkoa. Tässä lisää meidän kaikista leikkisistä yhteistyökumppaneista ja ihanista eduista: Neurojoulukalenterin yhteistyökumppanit
