Tämä ei ole webinaari siitä,
miten pysyt nuorena.
Tämä on webinaari siitä, miten et enää lykkää omaa elämääsi. Tule paikalle livenä – luvassa on myös yllätyksiä, lahjoja ja juhlaetuja.
Täytän 1.6. 50 vuotta.
Ensimmäinen puolivuosisata tätä ihmiselämää on eletty, enkä halua ohittaa sitä hiljaa, vähätellen tai vähän nolostellen, kuten vanhenemista usein kuuluu tässä kulttuurissa käsitellä.
Haluan juhlia sitä teidän kanssa.
Ja haluan juhlia sitä puhumalla asiasta, jota meitä on opetettu pelkäämään: vanhenemisesta.
Ei sellaisesta vanhenemisesta, jossa yritetään pysyä ikuisesti nuorena. Ei sellaisesta, jossa aikaa vastaan taistellaan, kehoa kontrolloidaan ja elämää mitataan sillä, miltä se näyttää ulospäin.
Vaan sellaisesta vanhenemisesta, jossa ihminen alkaa vihdoin tulla enemmän omaksi.
Meille myydään aika outoa käsitystä elämästä ja vanhenemisesta.
Ensin pitäisi kasvaa nopeasti aikuiseksi. Sitten onnistua. Sitten rakentaa elämä. Sitten pitää kiinni saavutetusta. Sitten näyttää siltä, ettei aika koske. Ja jossain kohtaa pitäisi muka alkaa pienentyä, varoa, tyytyä ja pelätä sitä, että elämä menee ohi.
Vanheneminen ei siis ole epäonnistuminen. Se on elämän merkki.
Kysymys ei ole siitä, vanhenemmeko. Kysymys on siitä, miten vanhenemme.
Pelosta vai vapaudesta. Kontrollista vai yhteydestä. Supistuen vai avautuen. Kadoten omasta elämästämme vai tullessamme vihdoin näkyvämmäksi.
Tämä ei ole tavallinen webinaari. Tämä on juhla! 🥳
Tule mukaan juhlimaan! Ilmoittaudu tästä. Saat myös tallenteen.
Tämä on minun puolivuosisataisen juhlakauteni aloitus, ja haluan tehdä siitä hetken, johon kannattaa oikeasti tulla paikalle.
Luvassa on asiaa, ravistelua, oivalluksia, tarjouksia, lahjoja ja yllätyksiä.Ja kyllä: webinaarissa kuulet myös ensimmäisten joukossa uudistetun valmennuksemme Grand Openingista, joka tapahtuu 30.6.
Juhlan kunniaksi avaamme kesäkuussa erityisiä juhlaetuja ja super-etuja niille, jotka haluavat lähteä mukaan seuraavaan muutoksen vaiheeseen.
Mutta ennen kaikkea tämä webinaari on kutsu pysähtyä kysymään:
Mitä jos elämä ei olekaan loppumassa?
Mitä jos en olekaan myöhässä?
Mitä jos vanheneminen ei tarkoita katoamista, vaan vapautumista?
Mitä jos kiire, pelko ja jatkuva itsensä korjaaminen voisivat oikeasti alkaa hellittää?