Kun tahdonvoima ei enää riittänyt – ja elämä näytti toisen tien
Tämä on kertomus siitä, mitä tapahtuu, kun ihminen pysähtyy. Ei siksi, että haluaisi – vaan koska on pakko. Kun elämä vie niin pohjalle, ettei jäljelle jää muuta kuin keho. Ja hiljaisuus.
Se on myös tarina siitä, miten voi nousta – ei takaisin entiseksi, vaan kohti jotain syvempää ja kestävämpää. Se on tarina minusta. Ja ehkä myös sinusta.
Kolme hetkeä muuttivat kaiken.
1. Kesä 2021 – Hetki, jolloin kaikki pysähtyi
On juhannus 2021. Helsingin Kurvissa ei ole muuta kuin helle, pöly ja tyhjä maailmanlopun tunnelma. Istun putkiremppaan menevässä väliaikaisyksiössä, ympärilläni maallinen omaisuuteni – lähinnä kenkiä. Niitä katsomalla voi hyvin päätellä, mihin olen elämäni käyttänyt.
Vuotta aiemmin oli kaatunut yritys, jota olin rakentanut koko sydämelläni. Aluksi niin menestynyt yritys, joka oli minulle unelmien täyttymys. Ja samalla koko identiteettini.
Nyt voimat ovat loppu. Rahat ovat loppu. Tunnen täydellistä epäonnistumista ja häpeää. Täydellistä neuvottomuutta.
Kehoni on täysin lamaantunut – fyysisesti, henkisesti, mentaalisesti. Ei mitään mihin tarttua. Ei yhtään suunnitelmaa. Ei tietoa tulevaisuudesta. Vain tieto siitä, että olen mokannut ja menettänyt kaiken.
Se on ensimmäinen kerta elämässäni, jolloin en yritä ratkaista, en korjata, en suunnitella. En pysty. Aivot ovat tyhjät ja keho vailla liikettä. Ainoa, mitä jäljelle jää, on lepo. Ja ensimmäistä kertaa päästän irti.
Se hetki, juuri se hetki – on tärkeintä, mitä minulle on koskaan tapahtunut.
Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Ei minussa, eikä siinä, että menetin kaiken. Tämä on monelle tuttu tarina.
2. Kesä 2023 – Herääminen
Kaksi vuotta oli kulunut siitä juhannuksesta, kun istuin Kurvissa ja kaikki oli menetetty. Ja vaikka silloin tuntui, ettei mitään enää voisi syntyä, elämä olikin alkanut liikkua.
Ei suunnitellusti. Ei hallitusti. Vaan niin, että eteeni alkoi kantautua asioita, joita en ollut ajatellut pyytää. Mahdollisuuksia tuli. Osa niistä katosi, osa jäi. En ohjannut. En yrittänyt pakottaa.
Jo muutama kuukausi tuon pysähtymisen jälkeen sain huomata, että jokin alkoi kantaa. Vuoden 2021 loppua kohti minulla oli taas menestyvä konsulttibisnes. Taloudellinen tilanne koheni. Energia ja terveys alkoivat palata. Se ei ollut vielä uusi minä – mutta se ei ollut enää vanha minä.
Suurin oppi oli se, että elämä voi kantaa, vaikka en itse ole koko ajan ruorissa. Että elämää ei tarvitse kontrolloida. Että joskus kaikkein tärkein valinta on olla hetki hiljaa – ja antaa asioiden tulla.
Tapasin ihmisen, johon rakastuin. Olin auki yhteyteen, koska olin jo luopunut kontrollista. Se alkoi hiljaisena onnen aikana. Mutta myöhemmin, juhannuksena 2023, istuin yhteisessä kodissa yksin.
Se suhde oli päättynyt. Ja taas: jokin murtui. Ajattelin, etten jaksa enää, ei taas. Miksi en ikinä pääse eteenpäin. Miksi menetän kaiken mikä on minulle tärkeää.
Ja sitten tuli tärkein ajatus - Nyt saa satana riittää. MITÄ MINÄ EN YMMÄRRÄ?
Sen ajatuksen jälkeen näin sen. Näin kaavan. Ei vain tässä suhteessa, vaan koko elämässäni. Sama toistui töissä, valinnoissa, unelmissa. Nousu, saavutukset, ja sitten romahtaminen. Mahalaskut ja menetykset.
Ja siinä hetkessä, sydän särkyneenä, tiesin: tämä on viimeinen kerta. Tätä kaavaa en toista enää.
Aloin rakentaa kaikkea alusta. Tietoisesti. Kehollisesti. Ja sen jälkeen kaikki muuttui.
Oivalluksen jälkeen aloin uppoutua ymmärtämään, miksi toistan samoja kaavoja. Luin kaiken mitä löysin neurobiologiasta, traumasta ja hermoston toiminnasta. Kävin läpi satoja kirjoja, osallistuin kursseille ja valmennuksiin, syvennyin polyvagaaliseen teoriaan ja kehollisiin menetelmiin. Aloin ymmärtää, että kyse ei ollut vain ajattelun muuttamisesta, vaan koko kehon ja hermoston uudelleenohjelmoinnista.
3. Kevät 2025 – Tässä minä nyt olen
Tänään elän todeksi sellaista elämää, jota en ollut tiennyt olevan. Ei siksi, että kaikki olisi täydellistä, vaan siksi, että olen yhteydessä itseeni.
Minä tiedän tänään, että kaikki se, minkä linjaan sisäisestä käsin, myös tapahtuu. Minulla ei ole kiire. Ei tarvetta todistaa. Olen tässä ja rakennan. Rakennan luottaen ja tietäen, en peläten.
Tiedän myös, että selviän aina. Entinen elämäni opetti sen – että minä selviän. Se on antanut varmuutta kaikkeen. Siksi ei tarvitse enää pelätä, koska en pelkää asioita mitä tapahtui vaan opin sen, että selviän. Siksi ne asiat piti kokea.
Ja mikä tärkeintä: minä tiedän, että ettei asiat ole sattumaa. Elämä ei ole vain onnea tai hyvää tuuria. Elämä on aina oman hermostosi kuvajainen, reflektio siitä mihin sinun keho on ohjelmoitu, mihin tiedostamattomati uskot, perityistä suojamakanismeista, ylisukupolvisesta taakasta. Ja kaikki mitä tapahtuu yrittää tavalla tai toisella näyttää sitä. Mutta emme osaa kuunnella. Ei ennen kuin on pakko, ennen kuin on valmis.
Tämä on seurausta siitä, että olen oppinut rakentamaan elämääni sisältä ulospäin. En reagoi ulkomaailmaan, vaan toimin paikasta, jossa sisäinen maailmani on linjautunut. Ei pelon ja suojaamisen tilasta vaan aidon turvan, levon ja luomisen paikasta. Minun hermostoni ei enää estä minua, jopa itse sabotaasin keinoin, koska yrittää pitää minut turvassa, vaan kannattelee ja muutos sekä kasvu tuntuu turvalliselta.
Siksi en enää ajattele, että unelmien toteutuminen olisi mystiikkaa tai sattumaa. Minulle se on neurobiologiaa, hermoston säätelyä ja oman alitajunnan ohjelmointia.
Me kaikki manifestoimme koko ajan – mutta usein tiedostamattomasta selviytymistilasta käsin. Silloin toistamme kaavoja, koska kehomme on yhä ohjelmoitu suojautumaan, ei vastaanottamaan.
Vasta kun aloin ymmärtää, miten hermosto, trauma, ylisukupolviset uskomukset ja keholliset muistot ohjaavat elämää, opin säätelemään itseäni niin, että pystyn linjaamaan elämäni siihen, mitä oikeasti haluan. Opin rakentamaan uutta järjestelmää vanhan reaktiivisen tilalle.
Tämä on syy, miksi jokainen tavoitteeni on toteutunut, mitä tästä käsin asetan. Ei siksi, että olen erityinen, vaan siksi, että olen opetellut käyttämään sitä, mikä on meissä kaikissa: kehon viisautta, hermoston kantokykyä ja alitajunnan voimaa.
Kaikki tavoitteet, jotka olen asettanut viimeisen kahden vuoden aikana ovat toteutuneet:
Heinäkuussa 2024 pidin ensimmäisen luentoni olohuoneessani seitsemälle ystävälle. Samalla asetin itselleni tavoitteita, jotka tuntuivat silloin lähes mahdottomilta: päästä puhumaan Dubaihin ja mukaan Speakersforumin puhujaverkostoon. Joulukuussa 2024 linjasin kirkkaasti, mitä haluan saavuttaa 31.3.2025 mennessä – en pakottamalla, vaan syvästä sisäisestä yhteydestä käsin.
En kirjoita näitä lukuja esitelläkseni saavutuksia. Kirjoitan ne siksi, että konkretia tekee näkymättömän näkyväksi:
Lokakuu 2024: Puhuin Dubaissa ja pääsin Speakersforumin puhujaksi
Tammikuu 2025: Ensimmäinen webinaari – tavoite 200 osallistujaa → 230 osallistujaa
Helmikuu 2025: Toinen webinaari – tavoite 1000 osallistujaa → 1300 osallistujaa
Maaliskuu 2025: Kolmas webinaari – tavoite 4000 osallistujaa → 4500 osallistujaa
Instagram: 0 → 10 000 seuraajaa kolmessa kuukaudessa (tammi–maalis 2025)
Henkilökohtainen kasvu
Moni muukin tavoite toteutui. Matkustin, sukelsin, puhuin, uskalsin, sain terveyteni takaisin, kirjoitan kirjoja, ja rakensin elämän mistä en voinut ennen edes unelmoida - ei ulkoisesti vaan sen miltä turvasta käsin luotu elämä tuntuu. Elämä, jossa en miellytä, yritä tehdä vaikutusta tai pelkää. Jossa olen minä itse ja jossa voin vastaan ottaa kaiken runsauden, nautinnon ja rikkauden mitä tämä maailma voi tarjota ja jossa vain antaa saman takaisin.
Ja mikä parasta - tämä kaikki tapahtuu tasapainossa ja elämässä joka tuntuu entiseen hustlaamiseen, raatamiseen, pelkoon verrattuna rennolta, helpolta ja luontevalta.
Luopumisen taito
Mikään mitä tavoittelen ei synny pakolla. Ne syntyvät linjauksesta, toistettavasta mallista, jonka olen rakentanut. Hermoston kannattelun kautta. Ei tyhjyyttä vastaan taistellen, vaan turvasta käsin.
Luovun ajatuksista, tavoista ja ihmisistä, jotka eivät palvele minua. En vihaisesti, vaan lempeästi irti päästäen ja luottaen, että minulle tarkoitetut asiat ovat jo täällä tai tulossa.
Ne asiat, jotka ennen näin epäonnistumisina, näyttäytyvät nyt uteliaisuutena: Mille tämä tapahtuma teki tilaa?
Yhteyden merkitys - yhteys itseeni ja yhteys muihin
Tärkeää on, etten ole tehnyt tätä yksin. Ihminen on luotu yhteyteen. Pitkään luotin vain itseeni. Nyt olen oppinut jakamisen ja vastaanottamisen taidon. Se on ollut vaikeinta, mutta juuri siksi kaikkein arvokkainta.
Tämä on minun tarinani. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Juuri siksi haluan kertoa sen. Koska se on mahdollinen jokaiselle.
Kuuntelen kehoani ennen päätöksiä. Kun aiemmin tein päätökset vain järjellä, nyt annan kehoni kertoa, mikä tuntuu oikealta. Hermoston reaktiot eivät enää ole salaisuus, vaan tärkein kompassini.
Annan asioiden tulla luokseni. Kun aiemmin juoksin kaiken perässä, nyt huomaan, että oikeat asiat tulevat kohti, kun en pakota niitä.
Tunnistan, milloin hermostoni siirtyy pelkotilaan. Osaan palauttaa itseni turvan tilaan yksinkertaisilla harjoituksilla sen sijaan, että puskisin eteenpäin stressitilassa.
Luovun suunnitelmista, jotka eivät toimi. Aiemmin pidin kiinni epäonnistuvista projekteista pakkomielteisesti. Nyt tunnistan, milloin on aika päästää irti.
Olen yhteydessä muihin ihmisiin. Ennen luotin vain itseeni ja omaan tahdonvoimaani. Nyt ymmärrän, että ihminen on luotu yhteyteen, ja vahvuus tulee siitä, että uskaltaa olla yhteydessä.
Tämä on siis myös kutsu sinulle, joka olet ehkä samassa kohdassa kuin minä silloin kesällä 2021 tai missä kohdassa vain, joka tuntuu risteykseltä. Kun mikään ei kanna. Kun kaikki on menetetty tai hajonnut vaikka olet jo yrittänyt ja antanut kaikkenasi.
Minä tiedän, miltä se tuntuu. Mutta tiedän myös, mitä tapahtuu, kun uskaltaa pysähtyä, luopua ja purkaa sen, mikä ei enää palvele. Tehdä sen oikeasti. Ilman b-suunnitelmaa ja varmistelua ei uhkarohkeasti liiallisella riskillä vaan linjauten oman kehon kanssa. Että, voit oikeasti hypätä oikeasti veneeseen. Lakkaa haaveilemasta laiturilla tai mikä pahinta. Yrittämällä tasapainotella veneessa ja laiturilla yhtäaikaa - siitä ei seuraa kuinmolskahdus.
Kun uskaltaa kohdata omat suojamallit – ja alkaa elää todeksi jotain aivan muuta. Entisestä pelosta on tullut ohjaava voimavara, joka kertoo, että menen kohti uutta turvallisesti, ei este.
Kutsu muutokseen
Tämä kaikki on mahdollista sinullekin. Mutta se ei tapahdu pelkällä tahdonvoimalla. Se tapahtuu, kun hermosto, alitajunta ja keho saavat tulla mukaan.
Uskon antamiseen. Uskon siihen, että mitä enemmän annan, sitä enemmän syntyy. Luottamus rakentuu sisältä käsin – ei suojautumisesta, vaan itseen ja elämään luottamisesta.
Siksi kutsun sinut mukaan 6 kk Muutoksen Anatomia -valmennukseen, joka alkaa 14.4. Se ei ole vain kurssi. Se on prosessi, jossa et jää yksin. Prosessi sekä yhteisö, jossa purat, rakennat ja palaat omaan voimaasi – turvasta käsin ja opit käyttämään omaa järjestelmää luomiseen. Nyt myös ensimmäistä kertaa on mahdollisuus rakentaa vuoden mittainen muutosmatka yhdistämällä nyt alkava Muutoksen Anatomia -neurotransformaatiovalmennus ja syksyllä käynnistyvä Neuromanifestointi-valmennus.
Jokainen Muutoksen anatomia -valmennukseeni tuleva saa pääsyn kurssialustalle, yhteisöön ja kaikkiin nykyisiin ja tuleviin syventäviin kursseihin - ei vain hetkeksi, vaan hamaan tulevaisuuteen. Lisätietoja valmennuksesta
Ja, jos tunnet, että haluat ensin kuulla lisää: Katso maksuton webinaari, joka on saatavilla nyt tallenteena.
Avaan webinaarissa, miten tämä kaikki tapahtuu kehollisesti – ei vain sanoina, vaan todellisuutena. Työssäni yhdistyy tutkittu tieto, kehollinen prosessointi, alitajunnan uudelleenohjelmointi ja inhimillinen kokemus.
Palautetta valmennuksista:
"Ensimmäistä kertaa tunnistan, milloin kehoni menee pelkotilaan ja osaan palata turvaan."
"Olen vihdoin löytänyt tasapainon – asiat eivät enää tunnu jatkuvalta taistelulta."
"Tämän pitäisi olla pakollinen aine kaikissa kouluissa!"
Kuka olen ja miksi teen tätä työtä
Olen valmentaja, puhuja ja kirjoittaja, ja työskentelen siellä, missä hermosto, alitajunta ja kehotietoisuus kohtaavat elämän luomisen. Eli polyvagaalisen teorian ja manifestoinnin parissa.
Taustani on muotoilussa, yrittäjyydessä ja strategiasuunnittelussa, markkinoinnissa sekä rahoituksessa. Vuosien ajan toimin näiden asioiden parissa tavoitellen suuria, välillä onnistuen ja välillä täysin mogaten – kunnes elämä pysäytti minut täydellisesti.
Menetin kaiken, myös yhteyden itseeni. Ja juuri siitä kohdasta aloin rakentaa uutta.
Tänään käytän kaikkea oppimaani palvellakseni jotakin paljon syvempää. Autan ihmisiä rakentamaan elämää, joka tuntuu aidosti omalta – ei pelon tai suorituksen, vaan turvan, kehotietoisuuden ja sisäisen linjautuminen varaan.
Yhdistän työssäni neurobiologiaa, kehollista työskentelyä ja tietoista manifestointia jotta voin tukea sinua näkemään, mitä on mahdollista, kun et enää toista vanhaa kaavaa luovut perityistä uskomuksista – ja alat elää todeksi oman näköistä elämää autenttisena sinuna. Tarinani
Jos tunnistat omia toistuvia kaavoja ja haluat päästä niistä irti tavalla, joka ei vaadi loputtomasti tahdonvoimaa, tule mukaan kolmanteen Neurotransformaatio-ryhmävalmennukseen, joka alkaa siis 14.4.
Neurotransformaatio on matka takaisin omaan autenttiseen itseesi - siirtymä selviytymisestä kukoistukseen, stressistä lepoon, pelosta turvaan.
💛Lämmöllä,
