Kehollinen valmennus rajojen tunnistamiseen arjessa
Raja tuntuu usein kehossa ennen kuin osaat sanoa sen ääneen. Kehollinen valmennus auttaa huomaamaan kuormituksen ja tunteiden herättämät viestit sekä pysähtymään niiden äärelle. Kun tunnistat, mitä kehossasi tapahtuu, omien tarpeiden sanoittaminen voi helpottua.
Ehkä huomaat sanovasi kyllä, vaikka jokin sisälläsi jännittyy. Tai jatkat päivästä toiseen, vaikka väsymys ja ärtymys lisääntyvät. Pelkkä asian ymmärtäminen järjellä ei aina muuta toistuvaa reaktiota. Kehollinen valmennus suuntaa huomion ajatusten lisäksi siihen, miten kuormitus näkyy hengityksessä, lihasjännityksessä ja vireystilassa.
Tässä artikkelissa saat käsityksen siitä, miten kehollinen valmennus voi tukea tunteiden säätelyä ja omien rajojen tunnistamista. Saat myös näkökulmia valmennuksen sisältöön, siihen kenelle se voi sopia ja milloin tarvitaan toisenlaista tukea. Muutos ei ala siitä, että pakotat itsesi jaksamaan enemmän. Se voi alkaa pienestä havainnosta: kehosi kertoo jotakin, ja voit opetella kuuntelemaan sitä.
Sisällysluettelo
Kehon ja mielen yhteys
Kehon ja mielen yhteys näkyy arjessa reaktioina, joita et aina ehdi ajatella. Kehollinen työskentely auttaa havainnoimaan niitä kokemuksen, liikkeen ja aistitiedon avulla.
Kehon ja hermoston vaikutus vuorovaikutukseen
Hermosto käsittelee jatkuvasti tietoa kehosta ja ympäristöstä. Näkö, kuulo, tasapaino, tunto ja proprioseptiikka välittävät viestejä. Proprioseptiikka tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden aistimista. Kiireinen keskustelu voi esimerkiksi tuntua hartioiden kiristymisenä. Huomaat ehkä pidättäväsi hengitystä tai vetäytyväsi hiljaiseksi. Reaktiot vaikuttavat siihen, miten kuuntelet ja vastaat. Vuorovaikutustilanteessa kannattaa tarkkailla sekä sisäisiä tuntemuksia että ympäristön ärsykkeitä. Tunnetko olosi turvalliseksi, ylivirittyneeksi vai väsyneeksi?
Kehollisen työskentelyn perustana ovat havainnointi, turvallinen kokeilu ja arkeen siirtyvät oivallukset. Ensin huomaat, mitä kehossasi tapahtuu. Sitten tutkit, millainen liike tai aistimus vaikuttaa oloosi. Lopuksi pohdit, miten havainto auttaa käytännössä. Yksilöllisessä työskentelyssä voit esimerkiksi pysähtyä säännöllisesti tunnistamaan, mikä arjessa on muuttunut. Kun kiinnität kokemuksiisi huomiota, voit yhdistää niitä omiin toimintatapoihisi. Tavoitteena ei ole suorittaa harjoitusta oikein, vaan löytää itsellesi sopiva tapa havainnoida.
Tunteiden ja kehon viestien tunnistaminen
Tunne voi tuntua kehossa ennen kuin löydät sille nimen. Jännitys voi tuntua leukaperissä, suru rintakehässä tai levottomuus jaloissa. Kehollisen tunneilmaisun harjoituksissa tarkastelet, mitä tunteet ja tuntemukset kertovat. Voit huomata, milloin ärtymys voimistuu tai hengitys rauhoittuu. Näin opit erottamaan tunteen, kehon viestin ja automaattisen reaktion toisistaan. Kun huomaat puristavasi käsiäsi, voit pysähtyä ennen vastaamista. Tarkoitus on ymmärtää viestiä, ei arvostella itseäsi.
Kokeile lyhyttä havainnointia tavallisessa tilanteessa. Huomaa ensin jalkapohjien kosketus lattiaan. Tunnista sitten hengityksen rytmi ja lihasten jännitys. Kysy itseltäsi, mikä tunne sopii havaintoosi. Palaverin jälkeen saatat esimerkiksi huomata väsymyksen vasta hartioiden rentoutuessa. Kirjaa havainto yhdellä lauseella. Näin vahvistat yhteyttä aistimuksen, tunteen ja tarpeen välillä ilman vaatimusta ratkaista kaikkea heti.
Kehonhahmotus ja proprioseptiikka liittyvät siihen, miten aistit oman asentosi, liikkeesi ja voimankäyttösi. Tasapainon horjahtaminen, puristava ote tai vaikeus arvioida etäisyyttä voivat kertoa, mitä kehosi parhaillaan käsittelee. Aistitieto vaikuttaa myös arkiseen tekemiseen. Hiustenpesussa veden kosketus, ääni ja pään asento tuottavat esimerkiksi samanaikaisia aistimuksia. Kun tunnistat nämä osatekijät, voit pohtia, mikä tilanteessa kuormittaa ja mitä voisit muuttaa. Pienikin havainto auttaa tekemään epämääräisestä olosta konkreettisemman.
Hermosto oppii kokemusten, liikkeen ja aistitiedon kautta. Siksi pelkkä asian ymmärtäminen ei aina muuta tuttua reaktiota. Kehollinen harjoitus tuo mukaan konkreettisen kokemuksen: huomaat jännityksen, liikut tai hengität tietoisesti ja tarkkailet muutosta. Tällainen työskentely voi auttaa ymmärtämään tunteita, harjoittelemaan itsesäätelyä ja vähentämään reaktiivisuutta stressaavissa tilanteissa. Aloita havainnosta, jonka voit tehdä arjessasi juuri nyt.
Mitä valmennuksesta saa?
Kehollinen valmennus tarjoaa tilaisuuden tutkia tavoitteitasi kokemuksen kautta. Työskentelyssä huomioidaan sekä se, mitä haluat muuttaa, että se, miltä muutos tuntuu arjessasi.
Valmennuksen eteneminen ja arkeen vietävät harjoitukset
Työskentely alkaa tavoitteesta, kuten palautumisen tukemisesta. Sitten tutkitaan, mikä arjessa vaikeuttaa muutosta. Harjoitus voi olla hengityksen havainnointia, pieni liike tai tunteen sanoittaminen. Valitse arkeen sopiva hetki, kuten siirtymä työpäivän jälkeen. Seuraavalla tapaamisella tarkastelet, mikä onnistui ja mikä tuntui hankalalta. Näin harjoitus liittyy omaan elämääsi eikä jää irralliseksi tehtäväksi.
Kehollinen valmennus eroaa psykoterapiasta, tavoitteellisesta valmennuksesta ja fysioterapiasta tavoitteidensa ja menetelmiensä osalta. Siinä huomio kohdistuu kehon aistimuksiin, liikkeeseen ja itsesäätelyn harjoitteluun. Valmennus ei korvaa mielenterveyden hoitoa tai fysioterapiaa.
Yksilölliset harjoitteet ja arjen työkalut
Harjoitteita ei tarvitse valita kaikille yhteisestä paketista. Sopivaa tapaa etsiessäsi tarkastele tavoitettasi, kuormitustasi ja sitä, miltä harjoitus tuntuu. Jos paikallaan pysyminen tuntuu vaikealta, voit kokeilla rauhallista kävelyä. Jos ärsykkeitä on paljon, lyhyt hiljainen tauko voi sopia paremmin. Muistiinpano voi toimia työkaluna: kirjaa tilanne, tuntemus ja seuraava pieni kokeilu.
Kehollisessa tunneilmaisussa voidaan käyttää liikettä, liikeimprovisaatiota ja tanssi-liiketerapiasta ammentavia harjoitteita. Mukana voi olla teatteripedagogisia menetelmiä sekä ratkaisukeskeisen mentaalivalmennuksen ja NLP:n vaikutteita. Harjoituksissa tutkitaan omaa kokemusta, ei opetella koreografiaa. Tanssitaitoa tai aiempaa kokemusta ei tarvita.
Energisoivassa harjoituksessa voidaan tutkia liikettä musiikin avulla. Voimauttavassa harjoituksessa voit kokeilla ryhdin muuttamista tai äänen käyttämistä. Tarkkaile, muuttuuko olosi liikkeen aikana tai sen jälkeen. Harjoitusta ei tarvitse tehdä voimakkaasti. Hitaampi liike tai paikallaan tehtävä havainnointi voi sopia sinulle paremmin. Kehollisessa valmennuksessa olennaista on, että harjoitus palvelee tavoitettasi ja tuntuu mahdolliselta kokeilla.
Hevosten kanssa harjoittelu voi tarjota tilaisuuden tutkia omaa läsnäoloa. Voit huomata, milloin lähestyt, vetäydyt tai tarvitset tauon. Hevosen kanssa työskentely ei ole välttämätön osa valmennusta.
Valmentajaa valitessasi tutki hänen koulutustaan, menetelmäänsä ja työskentelyn rajoja. Etsi selkeä kuvaus tavoitteista ja siitä, miten suostumustasi kunnioitetaan. Kaikille yhteistä pakollista koulutuspolkua ei ole. Selvitä, millaiseen työskentelyyn valmentajan koulutus antaa valmiudet.
Harjoitus voi nostaa pintaan epämukavia tunteita tai väsymystä. Sovi tauoista ja keskeytä liike, jos se tuntuu turvattomalta. Kehollinen valmennus ei ole psykoterapiaa eikä korvaa lääketieteellistä hoitoa. Jos tarvitset mielenterveyden hoitoa, valmennus ei korvaa sitä.
Voit valita lähi- tai etävalmennuksen ja vertailla kuvauksista tavoitteita, menetelmiä ja toteutustapaa. Jos hevosten kanssa harjoittelu kiinnostaa, etsi toteutus, jossa se kuuluu työskentelyyn. Sinulle sopivassa ympäristössä pystyt keskittymään ja osallistumaan omalla tavallasi.
Kehollisessa nepsyvalmennuksessa voidaan yhdistää tavoitteiden asettaminen, toiminnanohjauksen tukeminen ja arjen työkalut kehon tarkasteluun. Näin työskentely pysyy kiinni siinä, mitä haluat arjessasi muuttaa: tavoitteelle voidaan etsiä pieni kokeilu ja samalla huomioida kehon aistimuksia. Voit tarkastella, mitä tapahtuu ennen harjoitusta, sen aikana ja sen jälkeen, ja kirjata havaintosi muistiin. Näin tavoite, toiminnanohjauksen tuki ja kehollinen työskentely kulkevat rinnakkain.
Harjoitteet valitaan yksilöllisesti, joten kaikille ei tehdä samoja harjoituksia. Valintaa ohjaavat tavoite, se mikä tuntuu arjessa mahdolliselta, sekä harjoituksen sopivuus omaan kuormitukseen. Jos muistiinpanot auttavat jäsentämään tekemistä, kirjaa niihin tilanne, tuntemus ja seuraava pieni kokeilu. Jos liike sopii paremmin, kokeile rauhallista kävelyä tai pientä liikettä. Tapaamisissa tarkastelet, mikä kokeilussa onnistui ja mikä tuntui hankalalta. Harjoitusta voidaan muokata sen mukaan, miltä se tuntuu ja miten se sopii arkeesi.
Tunteiden kohtaaminen ja säätely
Tunne voi tuntua kehossa ennen kuin osaat nimetä sen. Kun pysähdyt huomaamaan reaktiosi, löydät uusia keinoja toimia arjessa toisin.
Tunteiden kohtaaminen ja omat rajat
Tarkastele, mitä tapahtuu juuri ennen kuin vastaat automaattisesti kyllä. Huomaatko vatsan kiristyvän, äänen vaimenevan tai hartioiden jännittyvän? Havainnot eivät yksin päätä puolestasi, mutta auttavat tunnistamaan tilanteen. Voit kysyä itseltäsi: haluanko suostua vai pelkäänkö toisen pettyvän? Tunteen kohtaaminen alkaa siitä, että annat havainnolle hetken tilaa.
Kokeile kolmen vaiheen pysähdystä työpäivän tai keskustelun aikana. Nimeä ensin tunne, esimerkiksi ärtymys. Huomaa sitten kehon tuntemus, kuten puristava tunne rintakehässä. Valitse lopuksi pieni teko, joka kunnioittaa tarvettasi. Voit pyytää lisää aikaa vastaamiseen tai sanoa, ettet pysty ottamaan tehtävää nyt. Rajaaminen ei vaadi pitkää selitystä.
Tunteen hyväksyminen ei tarkoita, että toimit sen mukaan. Jos huomaat suuttumuksen nousevan luettuasi viestin, älä vastaa heti. Laske puhelin hetkeksi, huomaa leukojen jännitys ja mieti, mitä haluat viestilläsi saavuttaa. Näin erotat tunteen impulssista. Tämä pieni väli voi auttaa sinua vastaamaan omista tarpeistasi käsin, etkä pelkän reaktion varassa.
Rajat liittyvät myös siihen, mitä jaksat ottaa vastaan. Meluisa ruokailu voi esimerkiksi tuntua kuormittavalta pitkän päivän jälkeen. Voit siirtyä rauhallisempaan paikkaan tai pyytää keskustelua myöhempään hetkeen. Tilannetta tarkastellessasi huomioi sekä kehon reaktio että käytettävissä oleva voimasi. Tarkoitus ei ole välttää kaikkia vaikeita tunteita, vaan huomata, mitä tarvitset niiden keskellä.
Tunteet ja vireystilan säätely
Vireystila vaikuttaa siihen, miten kohtaat tunteita. Ylivirittyneenä saatat puhua nopeasti ja tulkita neutraalin kommentin uhaksi. Alivirittyneenä päätöksenteko tai vastaaminen voi puolestaan tuntua raskaalta. Tarkkaile esimerkiksi hengityksen rytmiä, lihasjännitystä ja liikkumisen tarvetta. Kun tunnistat oman tilasi, voit valita tilanteeseen sopivan keinon sen sijaan, että vaatisit itseltäsi samaa suoritusta kaikissa oloissa.
Jos huomaat kiihtyväsi, kokeile hidastaa uloshengitystä ja painaa jalkapohjat lattiaa vasten. Katso ympärillesi ja nimeä mielessäsi kolme asiaa, jotka näet. Maadoittava harjoitus suuntaa huomion nykyhetkeen. Jos olet väsynyt ja poissaoleva, kevyt kävely tai käsien ravistelu voi auttaa sinua huomaamaan kehosi uudelleen. Valitse liike, joka tuntuu mahdolliselta.
Harjoittele säätelyä ensin tavallisessa ja melko rauhallisessa tilanteessa. Huomaa esimerkiksi, mitä kehossasi tapahtuu ennen työpuhelua. Pysähdy, hengitä rauhassa ja arvioi vireyttäsi. Kokeile sitten yhtä pientä muutosta, kuten istuma-asennon vaihtamista tai lyhyttä taukoa. Kun palaat tilanteeseen, tarkastele, muuttuiko keskittymisesi tai tapasi kuunnella. Näin opit tunnistamaan itsellesi toimivia keinoja ilman suorittamisen painetta.
Rentouttavat ja maadoittavat harjoitukset voivat tukea stressin lievittymistä ja unta. Kokeile ennen nukkumaanmenoa käydä keho rauhallisesti läpi ja huomata, missä pidät jännitystä. Aloita kasvoista ja etene hartioihin, käsiin ja jalkoihin. Kun huomaat jännittyneen kohdan, hengitä rauhallisesti ja viivy huomiosi kanssa siinä hetki. Tunteen säätely ei tarkoita sen tukahduttamista, vaan tunteen huomaamista ja seuraavan askeleen valitsemista.
Rajojen tunnistaminen ja kehollinen viestintä
Raja ei aina hahmotu valmiina lauseena. Se voi ensin tuntua kehossa tavallisessa tilanteessa. Saatat huomata nostavasi hartioita, pidättäväsi hengitystä tai nojaavasi kauemmas. Havainnot eivät yksin ratkaise, mitä sinun pitäisi tehdä, mutta ne antavat syyn pysähtyä. Kysy itseltäsi, mitä tapahtui juuri ennen muutosta. Oliko pyyntö kiireinen, keskustelu liian pitkä tai kosketus odottamaton? Kun tunnistat tilanteen, sinun on helpompi arvioida, mitä tarvitset.
Kehollinen viestintä kulkee sanojen rinnalla. Äänenvoimakkuus, puhenopeus ja katsekontakti voivat kertoa, miten olet tilanteessa mukana. Saatat esimerkiksi vastata nopeasti myöntävästi, vaikka äänesi hiljenee ja kehosi jäykistyy. Huomaa, jos sanomasi ja tuntemuksesi eivät vastaa toisiaan. Se ei todista, että vastauksesi olisi väärä, vaan voi olla aihe tarkistaa, haluatko lisää aikaa tai selvennystä. Voit sanoa: “Palaan tähän, kun olen miettinyt.”
Rajojen tunnistamista voi helpottaa toistuvien tilanteiden tarkastelu. Valitse yksi asia, kuten työviestien lukeminen illalla. Kirjaa sen jälkeen kolme asiaa: mitä tapahtui, mitä tunsit kehossasi ja mitä olisit tarvinnut. Viestin näkeminen voi esimerkiksi kiristää vatsaa, jos odotat sen tuovan lisätehtäviä. Seuraavalla kerralla voit päättää, milloin luet viestit. Pieni käytännön valinta tekee rajasta näkyvän, vaikka et vielä sanoisi sitä ääneen.
Kokeile arjessa seuraavaa pysähdystä ennen vastaamista:
Huomaa yksi kehollinen merkki, kuten puristuneet sormet.
Nimeä tilanne neutraalisti: “Minulta pyydettiin lisäapua.”
Tunnista tarpeesi: tarvitsetko aikaa, tilaa vai tietoa?
Valitse vastaus, joka vastaa tilannetta, älä kiirettä.
Harjoitus auttaa erottamaan havainnon tulkinnasta. Vatsan jännitys on havainto, ajatus “minun täytyy suostua” tulkinta. Eron tunnistaminen antaa tilaa valita.
Kehon viesti ei ole käsky eikä erehtymätön mittari. Jännitys voi liittyä myös nälkään, väsymykseen tai kiireeseen. Tarkastele siis tilannetta kokonaisuutena: mitä tapahtui, millainen olosi oli jo ennestään ja muuttuiko tunne tauon jälkeen? Jos hartiasi ovat kireät koko työpäivän, yksittäinen pyyntö ei välttämättä selitä sitä. Useamman havainnon vertailu auttaa tunnistamaan, millaiset asiat kuormittavat juuri sinua.
Rajan voi ilmaista myös sanattomasti. Voit siirtää tuoliasi kauemmas, laskea puhelimen pöydälle tai kääntyä keskustelussa kohti ovea, kun tarvitset tauon. Ele ei aina kerro toiselle, mitä tarvitset, mutta se voi auttaa sinua toimimaan havaintosi mukaisesti. Lisää tarvittaessa selkeä lause: “Tarvitsen hetken omaa tilaa.” Näin kehon ja puheen viestit tukevat toisiaan.
Valitse harjoitteluun tuttu tilanne, kuten yhteinen ruokailu tai työpalaveri. Päätä etukäteen, mitä merkkiä seuraat, esimerkiksi hengityksen pidättämistä. Arvioi tilanteen jälkeen, huomasitko merkin ja mitä teit sen jälkeen. Tavoitteena ei ole onnistua joka kerta, vaan huomata, missä vaiheessa automaattinen myöntyminen alkaa. Kun tunnistat sen aikaisemmin, voit valmistella itsellesi sopivan vastauksen ja ilmaista tarpeesi selkeämmin.
Kenelle kehollinen valmennus sopii?
Kehollinen valmennus sopii sinulle, jos haluat tutkia arjen reaktioitasi kokemuksen kautta. Toistuva myöntyminen, levottomuus ennen tapaamista tai vaikeus palautua voivat esimerkiksi herättää kysymyksiä omista tarpeistasi. Työskentelyssä siirrytään hetkeksi selittämisestä havainnointiin: mitä tapahtuu juuri ennen kuin toimit tutulla tavalla? Siitä voi alkaa uuden toimintatavan harjoittelu.
Valmennuksesta voi olla hyötyä, kun haluat vahvistaa tunnetaitojasi tai huomata kuormituksen aikaisemmin. Kuvittele työpäivä, jonka jälkeen jatkat tehtäviä, vaikka keskittymisesi on jo herpaantunut. Kehollisessa valmennuksessa tutkitaan, mitkä tilanteet kuluttavat voimiasi ja mitkä tukevat palautumista. Voit asettaa tavoitteeksi esimerkiksi tauon pitämisen tai oman toiveesi ilmaisemisen keskustelussa. Arjen tilanteissa voit kokeilla uusia toimintatapoja käytännössä.
Sinun ei tarvitse osata tanssia tai tuntea kehollisia menetelmiä ennestään. Harjoitus voi alkaa istuen, hengitystä tai jalkojen tuntumaa alustaa vasten havainnoiden. Liikeimprovisaatiossa ei tavoitella tiettyä koreografiaa, vaan tutkitaan omaa kokemusta liikkeen avulla. Jos liikkuminen tuntuu vieraalta, kokeile pientä liikettä, kuten käsien avaamista ja sulkemista. Huomaa, milloin olosi kiristyy tai helpottuu.
Työskentelyssä tarvitaan uteliaisuutta, ei vaatimusta onnistua. Sinun ei tarvitse löytää heti täydellistä selitystä jokaiselle tunteelle. Huomaa yksi konkreettinen asia, kuten hengityksen nopeutuminen kiireessä tai hartioiden kiristyminen palautetta kuunnellessa. Kehollinen valmennus rakentuu tällaisten havaintojen tutkimisesta. Jos odotat valmiita vastauksia osallistumatta itse työskentelyyn, se ei välttämättä vastaa odotuksiasi. Harjoittelu edellyttää pysähtymistä ja oman kokemuksen tutkimista.
Ennen aloitusta tunnustele, millainen toteutus tuntuu sinulle mahdolliselta. Pohdi esimerkiksi näitä asioita:
Haluatko tutkia palautumista, vuorovaikutusta vai rajojen ilmaisua?
Tuntuuko helpommalta lähestyä tavoitetta liikkeen, aistimusten vai keskustelun kautta?
Millaisessa ympäristössä pystyt keskittymään, esimerkiksi rauhallisessa huoneessa?
Haluatko tarkastella yhtä tilannetta vai toistuvaa toimintamallia?
Vastauksesi auttavat sanoittamaan tavoitteen. Esimerkiksi “haluan pitää tauon ennen työpyyntöön vastaamista” kertoo toiveestasi selkeämmin kuin yleinen tavoite voida paremmin.
Jos olet voimakkaasti kuormittunut, pohdi ensin jaksamistasi ja sitä, mikä tuntuu turvalliselta. Harjoitusta voi keventää tai vaihtaa, jos liike lisää epämukavuutta. Sovi tavoitteista ja rajoista ennen harjoittelua, jotta tiedät, mitä tapaamisessa tehdään. Sinulla on lupa sanoa ei, pyytää taukoa tai valita pienempi askel. Voit esimerkiksi pitää silmät auki ja seurata huoneen yksityiskohtia niiden sulkemisen sijaan.
Kehollinen valmennus ei sovi kaikkiin tilanteisiin eikä korvaa diagnoosia, lääketieteellistä arviota tai akuuttia mielenterveyden tukea. Arjen tavoitteissa työskentely voi keskittyä siihen, miten huomaat reaktiosi ja kokeilet uusia toimintatapoja. Nimeä ennen aloitusta yksi tilanne, jota haluat ymmärtää paremmin, kuten vaikeus palautua työpäivän jälkeen tai epäröinti oman mielipiteen kertomisessa. Selkeä lähtökohta auttaa suuntaamaan harjoittelun omaan elämääsi.
Kehollisen tunneilmaisun valmennukseen ei tarvita tanssitaitoa eikä aiempaa kokemusta. Aloita pienesti: huomaa hengityksesi, jalkojen tuki tai millainen liike tuntuu juuri nyt mahdolliselta. Sinun ei tarvitse liikkua muiden tavoin tai nimetä kokemustasi heti. Jos jokin harjoitus tuntuu liian suurelta, voit pysähtyä ja kertoa siitä. Näin voit tutkia, millainen tapa lähestyä tavoitettasi tuntuu mahdolliselta.
Valmennusta harkitessasi voit pohtia, haluatko työskennellä mieluummin liikkeen, aistimusten vai keskustelun avulla. Valintaa ei tarvitse tehdä lopullisesti etukäteen. Voit aloittaa yhdestä arjen tilanteesta ja huomata, mitä se herättää. Sopivuutta voi arvioida sen mukaan, tuntuuko kokemuksen tutkiminen hyödylliseltä ja pystytkö osallistumaan omaan tahtiisi. Jos jokin tapa tuntuu epämukavalta, siitä voi puhua ja etsiä toisenlaista lähestymistapaa. Tärkeintä on, että tavoite on riittävän konkreettinen ja työskentely tuntuu mahdolliselta.
Neurotransformation by Tanja: Unelmien hermostovalmennus
Neurotransformation by Tanja tarjoaa Unelmien hermostovalmennuksen, jossa voit syventää ymmärrystäsi hermoston toiminnasta ja omista toimintamalleistasi. Valmennuksessa perehdytään myös hormonien ja kiintymyssuhdekuvioiden vaikutuksiin sekä harjoitellaan kehollisia työkaluja. Valmennus voi sopia sinulle, jos haluat tutkia esimerkiksi toistuvaa ylikuormittumista, vaikeutta tunnistaa tarpeitasi tai arjessa palaavia reaktioita.
Muutos ei vaadi sitä, että pakotat itsesi toimimaan heti toisin. Kehollinen harjoittelu auttaa pysähtymään kokemuksen äärelle ja kokeilemaan uusia tapoja vastata siihen. Jos kaipaat syvempää työskentelyä hermoston ja arjen toimintamallien parissa, tutustu Unelmien hermostovalmennukseen. Voit tutustua Neurotransformation by Tanjan työhön osoitteessa tanjasipila.com.
Valitse yksi pieni askel kohti muutosta
Sinun ei tarvitse muuttaa kaikkea kerralla. Valitse yksi arjen hetki, jossa haluat toimia toisin: voit esimerkiksi pyytää taukoa, ilmaista toiveesi tai pysähtyä ennen vastaamista. Kehollinen valmennus voi auttaa tutkimaan, millainen uusi toimintatapa tuntuu sinulle mahdolliselta. Muutos alkaa, kun annat omalle kokemuksellesi tilaa.
Kun haluat syventää hermoston ja toistuvien toimintamallien tarkastelua, Neurotransformation by Tanjan Unelmien hermostovalmennus voi olla luonteva vaihtoehto. RAKKAUS Bootcamp ja Nähdyksi ja kuulluksi tarjoavat muita tapoja tutustua omaan kasvuun ja vuorovaikutukseen. Valitse valmennus, joka liittyy tämänhetkiseen tarpeeseesi.
Jos haluat pohtia seuraavaa askelta yhdessä, ota yhteyttä Neurotransformation by Tanjaan. Sinun ei tarvitse tietää vielä kaikkia vastauksia. Yksi rehellinen havainto riittää alkuun.
Usein kysyttyä kehollisesta valmennuksesta
Entä jos keho voisi oppia?
Keho ja hermosto voivat oppia kokemusten, liikkeen ja aistitiedon kautta. Ennen vaikeaa keskustelua voit esimerkiksi huomata puristavasi käsiäsi. Kun harjoittelet tunnistamaan reaktion ja kokeilet rauhoittavaa liikettä, saat kokemuksen uudesta toimintatavasta. Tarkoitus ei ole pyyhkiä aiempia reaktioita pois, vaan lisätä vaihtoehtoja. Uusi kokemus voi auttaa huomaamaan, ettei tuttua toimintamallia tarvitse seurata kaikissa tilanteissa.
Miten valmennus etenee?
Valmennuksessa edetään tavoitteesta käytännön kokeiluihin ja niiden tarkasteluun. Aluksi sanoitat, mitä haluat muuttaa, kuten kiireessä syntyvää automaattista myöntymistä. Tilannetta tutkitaan tapaamisessa keskustelun, kehollisen havainnoinnin tai harjoituksen avulla. Sen jälkeen valitset arkeen sopivan kokeilun. Seuraavalla kerralla tarkastelet, mitä huomasit ja mikä vaikutti tilanteeseen. Näin työskentely kytkeytyy omaan elämääsi.
Mitä kehollinen valmennus tarkoittaa?
Kehollinen valmennus on tavoitteellista työskentelyä, jossa kokemusta tutkitaan myös kehon tuntemusten ja liikkeen kautta. Huomio voi kohdistua esimerkiksi hengitykseen, jännitykseen, aistikuormitukseen tai tapaan reagoida vuorovaikutuksessa. Valmennuksessa harjoitellaan keinoja, joita voi kokeilla arjessa. Kaikille ei käytetä samaa menetelmää, vaan harjoitukset valitaan tavoitteen ja tilanteen mukaan.
Mitä kehollisessa valmennuksessa tehdään ja miten valmennus etenee?
Tapaamisessa voidaan yhdistää keskustelu, tavoitteiden tarkastelu ja kehollinen harjoitus. Voit esimerkiksi tutkia, miltä työtilanteen muisteleminen tuntuu kehossa, ja kokeilla sen jälkeen erilaista asentoa tai liikettä. Harjoituksen päätteeksi sanoitat, mitä huomasit ja mikä tuntui käyttökelpoiselta. Arkeen vietävä kokeilu voi olla esimerkiksi tauon pitäminen ennen päätöstä. Seuraavalla tapaamisella palaat kokemukseen ja tarkennat tavoitetta.
Mitä hyötyjä kehollisesta valmennuksesta voi olla?
Työskentely voi auttaa huomaamaan tunteita ja kehon viestejä sekä harjoittelemaan itsesäätelyä. Voit oppia tunnistamaan, milloin kiire nostaa vireyttä tai milloin suostut johonkin omien tarpeidesi vastaisesti. Havainto ei ratkaise tilannetta puolestasi, mutta voi antaa hetken aikaa valita seuraavan teon. Hyöty riippuu siitä, miten harjoitukset liittyvät tavoitteeseesi ja miten viet niitä arjen tilanteisiin.
Mitä kehollinen valmennus maksaa Suomessa?
Valmennuksen hinta riippuu kokonaisuudesta ja selviää tarjouspyynnön jälkeen. Hintaan vaikuttavat esimerkiksi valmennuksen sisältö, tapaamisten määrä, toteutustapa ja mahdolliset materiaalit. Yksittäisen tapaamisen ja pidemmän valmennusjakson kokonaisuus voi rakentua eri tavoin, joten vertailussa kannattaa tarkastella myös sitä, mitä työskentely sisältää. Pyydä kustannuksista kirjallinen erittely ennen sitoutumista, jotta tiedät, mitä maksu kattaa.
Kuinka monta valmennuskertaa yleensä tarvitaan ja miten usein tapaamiset ovat?
Valmennuskertojen määrä ja tapaamisväli määräytyvät tavoitteen, arjessa tehtävien harjoitusten ja seurannan tarpeen mukaan. Yhden vuorovaikutustilanteen tarkastelu voi edetä eri tahdissa kuin pitkään toistuneen toimintamallin tutkiminen. Tapaamisrytmin on hyvä jättää aikaa harjoitusten kokeilemiseen, jotta voit tuoda kokemuksesi seuraavaan tapaamiseen. Sopiva eteneminen tekee työskentelystä käytännöllistä ja auttaa seuraamaan omaa muutosta.
Kommentit