
NEUROKALENTERI 2026
Tämä on vuosikalenteri, joka on rakennettu hermoston toimintaa kunnioittaen. Se ei ole tehtävälista, hyvinvointihaaste tai tavoitteenasettelun väline. Se on kehollinen rakenne, jonka tarkoitus on tukea hermostoa palaamaan perusasioiden äärelle – yksi asia kerrallaan.
Kalenteri etenee kuukauden kerrallaan. Jokaisessa kuukaudessa keskitytään yhteen hermoston perustarpeeseen, jota muistetaan ja harjoitellaan päivittäin koko kuukauden ajan.
Neurokalenterin ydinajatus on tämä:
Hyvinvointi ei synny lisäämällä asioita. Se syntyy palaamalla perusasioihin riittävän pitkään.
Kalenterin rakenne perustuu hermoston tarvehierarkiaan:
ajatukseen siitä, että ensin tarvitaan säätelyä ja perusturvaa, ennen kuin keho on valmis muutokseen, kasvuun tai uusiin valintoihin.
Siksi Neurokalenteri:
-
alkaa hengityksestä
-
etenee kehon ja kokemisen perustarpeiden kautta
-
ja päättyy turvaan, joka syntyy näiden seurauksena
Turva ei ole lähtökohta. Turva on lopputulos.
TAMMIKUU 2026

TAMMIKUU – HENGITYS
Hengitys ja autonominen hermosto
Hengitys on yksi harvoista kehon toiminnoista, joka on sekä automaattinen että tietoinen. Siksi sillä on poikkeuksellisen suora yhteys autonomiseen hermostoon. Autonominen hermosto säätelee kehon perustoimintoja ilman tietoista ohjausta.
Se vastaa muun muassa:
-
sydämen sykkeestä
-
Verenpaineesta
-
ruoansulatuksesta
-
lihasjännityksestä
-
vireystilasta ja palautumisesta
Kun autonominen hermosto on kuormittunut tai jatkuvassa valmiustilassa, keho toimii ikään kuin uhka olisi jatkuvasti läsnä – vaikka elämässä ei olisi akuuttia vaaraa. Hengitys on yksi nopeimmista tavoista viestiä hermostolle, millaisessa tilassa ollaan.
Hengitys, sydän ja säätely
Sisäänhengitys aktivoi kehoa. Uloshengitys rauhoittaa.
Tämä näkyy suoraan sydämen sykkeessä. Sisäänhengityksellä syke nousee hieman, uloshengityksellä se laskee. Tätä ilmiötä kutsutaan hengitykseen liittyväksi sykevaihteluksi. Mitä joustavammin syke reagoi hengitykseen, sitä parempi kehon säätelykyky yleensä on. Kyse ei ole siitä, että sydämen pitäisi lyödä hitaasti koko ajan, vaan siitä, että se pystyy joustamaan tilanteen mukaan.
Pitkittynyt stressi, huoli tai kuormitus näkyy usein hengityksessä:
-
hengitys muuttuu pinnalliseksi
-
uloshengitys lyhenee
-
hengitystä pidätetään huomaamatta
Kun hengitys pysyy pitkään tällaisena, hermosto tulkitsee tilanteen jatkuvaksi uhaksi.
Miksi palaamme hengitykseen ensin
Hengitystä ei käytetä Neurokalenterissa rentoutumisen välineenä, vaan säätelyn väylänä.
Ennen kuin keho voi:
-
levätä
-
sulattaa ruokaa
-
kokea tunteita
-
olla yhteydessä
Sen täytyy saada viesti siitä, ettei juuri nyt tarvitse selviytyä. Hengitys on usein ensimmäinen asia, joka muuttuu stressissä – ja viimeinen, joka palautuu itsestään. Siksi siihen palataan tietoisesti. Tammikuun tarkoitus ei ole hengittää “oikein”. Tarkoitus on muistaa hengitys. Kun sama muistutus toistuu päivittäin, hermosto alkaa vähitellen ottaa sen huomioon myös automaattisesti.
Toiston neurobiologia
Hermostossa pätee periaate: “ fire together, wire together.”
Ne hermosolut, jotka aktivoituvat yhdessä toistuvasti, alkavat kytkeytyä yhteen.
Kun huomio ja hengitys yhdistyvät yhä uudelleen:
-
sama hermorata vahvistuu
-
keho oppii yhdistämään hengityksen turvaan
-
säätely helpottuu ilman tietoista ponnistelua
Tämä ei tapahdu yhdessä päivässä. Siksi tammikuu on hengitystä varten.
INTENTIO TAMMIKUULLE
Tammikuun tarkoitus ei ole muuttaa sinua. Tarkoitus on luoda tapa palata kehoon hengityksen kautta. Tätä harjoitellaan, jotta kehoon syntyy enemmän tilaa, hengitys vapautuu vähitellen ja yhteys itseen vahvistuu arjessa Samalla on hyvä pitää mielessä yksi asia, kun kehon äärelle pysähdytään, keho alkaa usein vastata.
MITÄ VOI TAPAHTUA, KUN PYSÄHDYT HENGITYKSEN ÄÄRELLE
Vaikka harjoitus on hyvin pieni ja lempeä, se voi nostaa esiin erilaisia tuntemuksia. Saatat huomata esimerkiksi:
-
levottomuutta tai vaikeutta pysähtyä
-
jännitystä kehossa
-
huokauksia, haukottelua
-
tunteita ilman selvää syytä
-
fyysisiä tuntemuksia, kuten painetta, lämpöä tai kylmyyttä
Tämä ei tarkoita, että jokin olisi vialla. Se tarkoittaa usein, että keho alkaa tulla kuulluksi. Moni on tottunut elämään pitkään ilman yhteyttä kehoon. Kun huomio palaa hengitykseen, näinkin pienillä harjoitteilla keho voi alkaa kertoa siitä, mitä siellä on ollut jo pitkään. Tämä ei ole vaarallista. Et tee mitään väärin. Jos huomaat epämukavia tuntemuksia:
-
pysähdy
-
vähennä harjoituksen kestoa
-
palaa vain yhteen tai kahteen hengitykseen
-
tai tee ensin pieni liike tai ravistelu
Kuuntele kehoa, älä pakota sitä. Neurokalenterin tarkoitus ei ole “mennä läpi” mistään,
vaan olla yhteydessä siihen, mikä on.
TARKKAILUN KUTSU
Tammikuussa ja sen jälkeenkin voit lempeästi huomioida:
-
muuttuuko hengitys päivän aikana
-
tuleeko kehoon enemmän tilaa
-
muuttuuko tapasi pysähtyä
-
huomaako keho hengityksen itsestään useammin
Mikään muutos ei ole liian pieni. Jos huomaat jotain, se riittää. Joskus hengitys tuntuu hyvältä. Joskus se tuntuu epämukavalta. Molemmat ovat osa yhteyttä kehoon. Tämän kuukauden intentio ei ole mukavuus. Se on yhteys, joka syntyy siitä, että pysähdyt yhä uudelleen kuuntelemaan.
TULOSSA
© 2024 by White Socks Collective


.png)

